Viikonloppuna ihana helle helli vihdoinkin meitä! Kuten aina kauniilla ilmalla, siirryin lähes kokonaan ulkoeloon. Viritin takaterassille askartelupaikan, jossa oli mukava näperrellä varjossa, kun auringossa ei enää jaksanut olla.

Kartanon makuuhuone sai taas muutamia uusia juttuja. Punontaa ja puutöitä yhdistellen valmistui tällainen penkki:

Lisäksi muutamia virityksiä valmiisiin esineisiin:

- tyyny peilipöydän istuimeen
- eurominin puuvalmiin kaapin koristeeksi liimasin kohokuvioisen pehmotarran, maalasin kaapin ja tein muutaman sipauksen vielä kultamaalilla kukkien pintaan
- posliinirasia on ostos Saksasta toissa kesältä. Se on juuri sopiva pikkuarkku Kartanon rouvan aarteille. Tein arkulle pienen aluspöydän vanerista, puuvalmiista jaloista ja ääriviivatarrasta.

Juhannuksena nukkekodissani vietettiin kihlajaisia. Kartanossa asuva, Helene-rouvan sisarentytär Eleonora kihlautui oikeustieteen ylioppilas Erikin kanssa. Häät vietetään, kunhan Erik saa opintonsa päätökseen.

Ja tässä vielä Erik esittelyssä:

Viimeisen viikon aikana olen käyttänyt tunnin jos toisenkin Erikin vaatteiden tekoon. Puku on mustaa, tiivistä, hyvin laskeutuvaa kangasta, jonka löysin kangaslaatikostani ja olen ostanut ties mitä tarkoitusta varten joskus. Paidan ohut puuvillapalttina on peräisin samasta paikasta. Liivi on mieheni vanhasta silkkikravatista, jonka vuorista sain leikattua myös takkiin tarvittavat vuoripalat. Kravatti on kapeaa satiininauhaa. Nahkakengät ovat vanhoista sormikkaista tehdyt ja kenkien alla on vielä mustat sukat, jotka ovat vanhoista trikoista ommeltu. Vaatteiden pienet napit olen ostanut askarteluliikkeestä.

Vaatteiden teko on hirmuisen hidasta ja olenkin huomannut, että mukavinta niitä on tehdä lomilla tai pitkillä vapailla, sillä minulla iskee aina hirveä himo saada nukke valmiiksi ja hermostuttaa, jos aikaa ei ole käytettävissä riittävästi.

Asumme siskon kanssa eri paikkakunnilla emmekä näe kovin usein. Kun sitten tapaamme, on nukkistelu päällimmäisenä jutuissa, kun molemmat tätä harrastavat. Hän oli meillä viikonloppua viettämässä ja eilen oli ohjelmassa Kuopion askarteluliike- ja kirppiskierroksen jälkeen  nukentekoa, koska sitä siskoni ei ollut vielä koskaan kokeillut.

Kasasimme nukkeja valmiista osista:

Sisko teki pienen poikanuken Tiimarin nukenosista ja minä puolestani Kartanon Eleonoralle sulhasen. Ostin Tarulta keväällä Tampereen messuilta "irtomyynnistä" pään, kaulaosan ja kädet. Sopivia jalkoja ei löytynyt, joten ne piti muovailla Fimosta.

Tässä molemmat:

Pojan kädet tulevat sen vuoksi hassusti, kun yläosa on niin paksu. Eivätköhän ne jää kuitenkin peittoon, kun vaatteet valmistuvat.

Aikaa edellisestä postauksesta onkin jo vierähtänyt, mutta jotakin on tässä välissä tullut kuitenkin puuhailtua. Kartanon makuuhuoneen pienet kattokruunut ovat olleet sellainen pitkän matkan näperrys, taisin aloittaa niiden tekemistä jo pääsiäisen aikoihin. Siinä ne sitten venyivät pitempäänkin puolitekoisina, mutta valmistuivat viimeinkin:

Tuo "valopurkaus" lattianrajassa on siis aikaisemmin esittelemäni pöytälamppu. Yöpöytää varmaan pitäis... Makkarin matot on tehty koristenauhasta, päihin olen vaan purkanut hapsut.

Tässä vielä kuva kattokruunusta lähempää:

Olen joskus saanut tyttäreltä pari pienen pientä hajuvesipulloa, jotka ovat odottaneet käyttöään. Yhdestä syntyi nyt pöytälamppu:

Tässä tarkemmin vermeet, joista lamppu rakentui:

Lampun jalkana toimivan puuhelmen maalasin valkoiseksi. Ruusunkuvat on leikattu lautasliinasta ja kiinnitetty servettilakalla. Viimeinen kerros kiiltävää lakkaa. Puuhelmen reikää piti kovertaa Dremelin jyrsinterällä varovasti sisältä isommaksi, jotta lampun kanta mahtui sisälle. Mittatikku taas kerran kuvasta unohtui, mutta pöytälampulla on korkeutta kokonaisuudessaan n. 4 cm.